maanantai 31. lokakuuta 2011

Maanantai: Stephen Lynch - D&D

Olen kummallisella tapaa häiriintynyt siitä, että tästä tulee mieleen ropeconit. Toisaalta minulle tapahtuu coneissa yleensä paljon oudompiakin asioita. Noh kuitenkin Stephen Lynch on kitaraa rämpyttävä rääväsuu, jonka useimmat biisit ovat monien mielestä painokelvottomia. Niin tai näin, mutta Dungeons & Dragonssista laulava Stand Up-koomikko, joten antaa palaa...



It's deee and deeee~ 

Nyt tuo soi taas koko päivän päässä ja hoilaan sitä töissä

perjantai 28. lokakuuta 2011

Inquisitorial Henchmen: Crusaders

Talk heretics to me
Dreadfleet alkaa olla siinä vaiheessa, että pääsee laivoja maalaamaan, mutta niissä ei valitettavasti ole vielä tässä vaiheessa mitään nähtävää. Ajattelin siis esitellä laivaston ohessa väkertämiäni GK:n Crusadereja. Näitä oli rentoa stuffailla ja kitbashailla yhteen samalla, kun odotti dreadfleetin osasten kuivumista. Varmaan myös maalailen samalla tapaa paattien sivujuonena.

Kuten aikaisemmin suunnittelin, niin pohjana on faban puolelta Chaos-soturin kroppa ja Storm Shieldit Storm Shieldeinä. Lisäksi keskiaikaista meininkiä tasapainotetaan lisää scifimpään käyttämällä Grey Knightien falchioneja power weponeina ja Imperial Guardin ja Space Wolffien päitä hands-free -laitteilla varustettuna.

Saatiin jotain figupäivitystäkin sentään tähän viikkoon. Tervigoniakaan ei ole unohdettu. Sen häntää olen ihmetellyt ja panssarin edetessä muutamia kohtia pitänyt hieman miettiä uudelleen, mutta varsinaista näkyvää edistystä siellä sen verran vähän, että esitellään niitä myöhemmin.

torstai 27. lokakuuta 2011

Leffaisku: Abduction


 Eksyin viime viikonloppuna katsomaan teiniagentteja ja etukäteen oli vähän vaikea arvioida mitä leffalta pitäisi odottaa. Ohjelmistossa oli siis Abduction (Siepattu). Vaikka tahdoinkin odottaa alienien hyökkäävän tantereeseen millä hetkellä hyvänsä, niin elokuva osoittautui lopulta ihan suhteellisen viihdyttäväksi takaa-ajoksi.

Mitäköhän elokuvasta kertoo se, ettei kuvia tahdo löytyä kuin kohtausten ulkopuolelta
Nathan (Taylor Lautner) on luonnollisesti maailman tavallisin teini, joka istuu koulussa päivät, haaveilee naapurintytöstä illat, ryyppää viikonloput ja harrastaa isän kanssa nyrkkeilyä sitten krapulassa... No okei viimeinen ei ehkä kuulu ihan jokaisen meidän elämään, mutta kyllä ankara kasvatuskin normaalina pitää. Kaikki on tylsää ja tavallista, kunnes kouluprojekti vie Nathanin kadonneita lapsia etsivälle nettisivustolle, josta hän epäilee löytäneensä itsensä. Eikä mene aikaakaan, kun pihapensaat ovat täynnä palkkatappajia, vakoojia ja agentteja erilaisin kolmen kirjaimen yhdistelmin varustettuna. Sanomattakin on selvää, että tästä lähtee liikkeelle se hurja pakomatka ja jatkuva rytinä.

Hold me!
Lajityypistään poikkeavan Abductionista tekee se, että tällä kertaa teiniagentilla ei ole supervoimien kaltaista koulutusta tukemassa pakomatkaa, koska hän nyt yksinkertaisesti ei ole mikään vakooja olleenkaan. Tämä tuo elokuvaan ihan piristävää realismia. Juu kuten sanoin, niin isukki on sentään vähän opettanut lyömään, mutta ei pelkällä oikealla suoralla niin pitkälle lopulta kuitenkaan päästä. Onneksi puskien ollessa täynnä ihan oikeita agentteja ja muuten vaan vakoojien hyviä lapsuudenystäviä, niin apuja sentään aina välillä löytyy ja näin matka jatkuu. Vielä kun joku kertoisi keneen tässä pitäisi luottaa, koska kaikki tietävät, että se jokaisen hokema "trust no one" ei ole koskaan lopulta pelastanut ketään. 

Alfred Molina tuo rakastettu ja pakollinen hämärä sivuroolinäyttelijä
Erikoisen leffasta nykypäivänä tekee myös se, että hahmoja, nimiä, paikkoja ja ylipäätään yhtään minnekään sitomattomia langanpäitä irtoaa jokaisesta taskusta, verhosta ja takinliepeestä. Nykyäänhän katsojaa ei saa elokuvissa hämätä liian paljolla tiedolla, eikä mainita mitään, mitä ei selitetä myöhemmin, koska muuten tämä ahdistaa yleisöä. Moisesta mentaliteetista Abductionissa ei ole tietoakaan ja pakko kyllä myöntää, että leffa on paikoitellen aidosti hieman sekava. Mikä oli toki omalla tavallaan piristävää vaihtelua ja lopulta tajusin teoksen muistuttavan tavallisen peliporukan roolipeliseikkailua. Pelinjohtaja kylvää lankoja, joihin toivoo pelaajien tarttuvan, mutta nämä ohittavat osan täysin, koska koukut eivät ole tarpeeksi ilmiselviä ja välillä tehdään todella outoja korjausliikkeitä, kun pj yrittää paniikissa saada juonen takaisin suunnittelemilleen raiteille.

En lähtisi kuitenkaan suosittelemaan elokuvalipun hinnan sijoittamista tähän, ellei ole kaltaiseni leffafriikki, mutta kotisohvalla tämän voi ihan hyvin joskus katsoa. Harvoin kuitenkin näkee ei-ärsyttäviä "teinileffoja."

Ai niin ja vielä varoituksena, jos kuitenkin leffateatteriin eksyt: 1/3 salissa istujista tulee olemaan Twilight-vieroitusoireista kärsiviä Team Jacobin jäseniä hakemassa nopeaa lohtuannosta. Sinua on todellakin varoitettu. Ihan turha väittää, etten pidä koskaan huolta lukijoideni hyvinvoinnista.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Suippokorvat Porin WH40K-liigaan

Eipä pääse kukaan väittämään, että minulla olisi harhoja yksiköideni suhteen
Täällä Porissa olisi tarkoitus pyöräyttää käyntiin pienimuotoinen Warhammer 40.000-liiga herrasmiesmäisessä hengessä. Kiinnostuneet voivat lukaista liigan infoa ja armeijalistat vaikkapa tästä foorumiketjusta. Sorruin itsekin osallistumaan eli menin siis kerjäämään entisestään lisää tekemistä! No ei vaan itseasiassa liityin liigaan, koska totesin, että lähes koko peliporukkamme on mukana jo muutenkin, joten peli-iltoihin ei mitään varsinaista eroa tule. Saadaampa välillä pari uutta naamaa mukaan. Suuressa laiskuudessani en kauheasti jaksanut edes alkaa nykyistä listaani säätelemään. Hieman vain säätelin, kun eri vastustajien valikoima laajeni entisestään. Hieman siis vanhan kertausta, mutta tällä listalla olisi tarkoitus yhdeksän eri vastustajaa laittaa maksamaan liigapisteistään. En tavoittele voittoa vaan vanhalla kirjalla ärsyttämistä. Köh edustan siis herrasmiehissä sitä peribrittiläistä arkkityyppiä.

#HQ
Karandras The Shadow Hunter [215p]
Farseer, Fortune, Runes of Warding [100p]

#Elites
Fire Dragons x5 [80p]

#Troop
Guardians x10, Scatter Laser [95p]
Guardians x11, Scatter Laser [103p]
Wraithguard x10, Spiritseer, Conceal [396]

#Fast Attack
Warp Spiders x5 [110p]

#Heavy Support
Night Spinner [115p]
War Walker x2, Scatter Laser x4 [120p]
Falcon, Shuriken Cannon, Holo-fields, Spirit Stone [165p]

Yhteensä 1499 pistettä.

Ja edelleen herrasmiehenä annan myös yhden pisteen tasoitusta. Toivottavasti tästä liigasta poikisi myös pitkästä aikaa kunnollisia taisteluraportteja, mutta se nyt on omasta laiskuudesta sitten taas kiinni myönnettäkööt. Liigan jälkeen alan varmaan olla myöskin aika puutunut tähän listaan, joten veikkaan, että sen jälkeen alkaa seuraavaksi tempaukseksi vilkkua harlekiineja.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Maanantai: Why is the rum gone?

Kai te ymmärrätte, että jos viime viikko päätettiin näin, niin seuraavaa viikkoa ei voi aloittaa mitenkään muuten kuin näin...



Olkoonkin vanha kuin taivas, mutta tunnelma on nyt tärkeää. En sitäpaitsi muutenkaan ikinä tue internetin wanha!-mentaliteettia, joten minähän tungen kiusaksenne vaikka nollia ja ykkösiä.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Aye We has Cunning Plans, Yarrr


Dreadfleet on todellakin vihdoin täällä pienen sähläyksen jälkeen. Tilattiin tuo siis Kardinaalin kanssa puoliksi ja meillä todellakin on suunnitelmia. Alkajaisiksi oikeaan tunnelmaan virittäytyminen on tietysti välttämätöntä, joten DVD-hyllystä on kaivettu Pirates of the Caribbean-boxi esille ja se laitetaan taustalle pyörimään, jotta valmistelut sujuvat oikeassa hengessä.

Laivastot on luovittu kukin omalle amiraalilleen eli hyvikset minulle ja pahikset velipojalle. Molempien laivastojen kääpiöalukset taisivat olla ne oleelliset valintakriteerit. Suunnitelmana on toteuttaa pelikokonaisuus kolmella vaiheella. Ensiksi luonnollisesti kootaan laivat lukuunottamatta osia, jotka haittaavat jollain tapaa maalaamista. Toisena vaiheena laivat ja maastot hutaistaan perusmaaleihin ja washeja perään, jotta homma saadaan sellaiseen kuntoon, että kehtaa pelailla ja kolmas vaihe on sitten sitä yksityiskohtien nysväämistä kieli poskessa.

Tätä siis on luvassa tulevaisuudessa. Onneksi ihan hirveän monessa kotimaisessa blogissa ei sentään olla vielä Dreadfleettia pyöritelty. Itse varmaan keskityn täällä pitkään vain pelin figuihin, mutta onneksi Murhe on blogissaan kirjoitullut jo esimerkiksi hyödyllistä analyysia itse laivojen säännöistä.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Häiriötekijöiden aatelia


Kokosimpa samaan kuvaan pari väistämätöntä ja sitäkin vakavampaa häiriötekijää, jotka vievät helposti aikaa muilta harrastuksilta. Posteljooni on soitellut ahkeraan kahdesti ja kiikutellut Space Marinen pleikkarille Boostepin Ahvenanmaan veroparatiisista, seuraavan Eldar-kirjan Path of the Seer Maelstrommista ja pisteenä nörtin päälle The Big Bang Theory kaudet 1-4 Amazonista.

Path of the Seer tuli jo tuossa tovi sitten, kun ennakkotilasin sen jo keväällä. En ole vielä päässyt aloittamaan, kun on toinen kirja kesken, mutta odotan innolla päästä kaivelemaan siitä inspiraatiota kuten Path of the Warriorista sitä ennen. Space Marinea pitänyt edes vielä hankkivani, mutta veroparatiisi teki tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä ja sitä rataa. Täytyy sitä kyllä tällä viikolla figuttaakin, mutta BBT-maratoonissa riittää vielä kilometrejä. No ainakin suuri osa häiriöistä liittyy tällä kertaa silti nelkyttonniseen.

Ai niin vielä yksi asia.

Hähä hähä Necronit meni staasiin pelätessään Eldarien kostoa hähä hähä.* Köh.

Anteeksi. Hihittelin tuota pitkin eilistä iltaa oudossa väsyneessä eeppisyydessäni. Ei mutta oli minulla järjellisempikin pointti tähän liittyen. Mielestäni nuo Necronien pätkät tahtovat tukea teoriaani siitä, että seuraavassa Eldar Codexissa Alaitoc on se 'The Craftworld.' Tiedättehän kuten Ulthwé ennen sitä ja Biel-Tard ennen sitä. Eihän tämä mitenkään oleellista minkään konkreettisen suhteen ole, mutta mielestäni se on hyvä osoitus siitä kuinka naurettavan syvälle GW:n menneisyyden pohjalta pystytään ja halutaan huhuja lukea. Noh eivät nuo Path of Aspect X-kirjatkaan teoriaa ainakaan horjuta.

* Necron backstory and fluff @ Faeit 212

maanantai 17. lokakuuta 2011

'Fallout: Nuka Break' The Series

Aikaisemmin esittelin lyhyen fanivideon Fallout-pelien maailmasta ja nyt samainen porukka on alkanut julkaista kokonaista nettisarjaa aiheesta. Pyhitämmepä siis tämän maanantain tuon sarjan esiin nostamiseen ja mitä minä aiheesta oikeastaan itse sen enempää edes höpisemään. Popparit esiin vaan ja katsomaan.


Katso lisää WaysideCreationssin Youtube-sivulta. Julkaisutahti on tällä hetkellä yksi uusi jakso joka toinen maanantai.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Työprojekti: Tervigon osa 7


Ja sitten kuvamaratooni tämän viikon Tervigon-väkerryksistä. Osat etenevät puolikas kerrallaan, koska jätän ne suosiolla yöksi kuivumaan ennen kuin siirryn toiseen kohtaan, koska olen tarpeettoman varma, että muutoin tökkisin ennen pitkää hengiltä aikaisemmat aikaansaannokset. Joitain kohtia varmaan vielä parantelen jatkossa ja muutamat tulee ehkä tehtyä uusiksikin, mutta ainakin näyttäisi siltä, että toivoa projektin onnistumisestakin on. Näiden lisäksi olen stuffaillut myös otuksen häntää, mutta siinä on vielä sen verran vähän nähtävää, että palataan siihen myöhemmin. Aluksi parit panssarin paikkailut.


Myös selkä alkaa löytää muotoaan.



Ja lopuksi yksinkertaisuuden huipentumana: Reiät Carnifexin leukaperiin, survaistaan Mawlocin kynnet niihin ja meillä on zerg Tervigonin pää.


torstai 13. lokakuuta 2011

Matkapäiväkirja: 2. viikko halki Kilnfellin

Aamunkoi
Mordheim-pelin Empire in Flames -kampanjan kääpiöjoukkioni päiväkirjan ensimmäisen osan löydät täältä.

9. päivä Afterpain, Kilnfell

Tapaamamme keisarikunnan metsästäjät johtivat meidät läheiseen Afterpainin kylään, jossa pääsimme täydentämään muonavarojamme ja tietysti testaamaan paikallisen oluen, joka ei ollut kummoista, mutta kelpasi viikon taivaltamisen jälkeen. Törmäsin kapakassa paikalliseen lainvalvojaan, joka värväsi miehiä auttamaan häntä nappaamaan lähialueita ryöstelevän konnajoukon. Kyläläisiä ei henkensä vaarantaminen tuntunut kiinnostavan, mutta lupaus palkkiosta sai minut huomauttamaan miekkoselle, että kun hän on kyllästynyt tuhlaamaan aikaansa ihmisten kanssa, niin kääntyy puoleeni. Ilmeisesti tavernan ovesta parhaillaan sisään etenevä aseistettujen kääpiöiden jono sai hänet nopeasti vakuuttuneeksi. Sovimme tapaavamme aamun ensimmäisessä valossa ja lähtisimme kohti ryövärien piilopirttiä. Onneksi mannunvartija siirtyi yöpuulle ennen kuin Freki teki tarpeettomasti selvää ihmisten veitsenheittokisasta osallistumalla siihen kirveellään.

Örkit raunion suojissa niityn laitamilla
10. päivä Afterpainin laitamilla

Lähdimme matkaan, kuten sovittua ja saavuimme ongelmitta ison niityn laidalle, jonka keskellä konnien piilopirtti sijaitsi. Tähän onnemme kuitenkin päättyi. Oli selvää, että aukion ylittäminen ryöväreiden huomaamatta oli varsin mahdotonta, mutta sen lisäksi niityn toisella laidalla näkyi joukko likaisia örkkejä, jotka aikoivat kai syöttää samaiset rosvot peikolleen. Olin elätellyt turhaan toivoa helposta rahasta. Tästä kolmen joukkion törmäyksestä ei tullut kovin sujuvaa. Roistot lennättivät vasamia ulos rakennuksen ikkunoista jokaiseen suuntaan. Ainoa etumme oli, että örkit saivat varoa varsijousia nyt useammasta suunnasta. Roistojen ammuksilta emme välttyneet valitettavasti itsekään, mutta tilanteen kunniaksi voidaan laskea edes se, että suuri osa örkeistä ei enää poistunut kentältä taistelun laannuttua. Jouduin itse pitkään taistoon örkkejä seuranneen peikon kanssa ja vaatteeni haisevat yhä sen kuolalta. En saanut valtavaa olentoa hengiltä, mutta se ymmärsi lopulta kompuroida takaisin metsään pari viimeistä henkiin jäänyttä örkkiä kannoillaan. Hinta oli kuitenkin kova sillä veljekset Geri ja Freki haavoittuivat vakavasti. Frekin hengitys on vinkunut koko illan niin, että sudet seuraavat sitä vielä leiriimme ja Geri linkuttaa ympäriinsä minuakin hitaammin. Useista muista vammoista puhumattakaan. Välillä minusta tuntuu, että he voisivat ottaa valansa kunniakkaan kuoleman etsimisestä vakavammin ja lakata yrittämästä heittää henkeään missä tahansa nahinoinnissa!

Ikävä kyllä meidät palkanneella vartijalla ei ollut onnea nimeksikään tai ainakaan kylmäpäisyyttä. Hoideltuamme rosvojoukon löysimme hänet kuolleena toiselta puolelta niittyä, jonne hän syöksyi pian taistelun alettua. Nuori typerys luuli kai ajavansa örkit yksinään pakoon. Otimme hevosensa kiinni niityltä ja läheisen tornin portaikon avulla suoritetun hieman nolon operaation avulla nostimme ratsastajan hevosensa selkään viimeiselle matkalle. Johdatimme ratsun ja kahlitut varkaat takaisin kylän vartiotuvalle ja perittyämme luvatun palkkion jätimme ruumiin ja vangit vartioiden murheeksi.

Saimme mitä tulimme hakemaan, mutta jatkossa minun on varmistettava, ettei joukkoomme kohdistu enää tarpeettomia riskejä. Kukkaroni on entistä painavampi, mutta sieluni ei ole keventynyt.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Viikon Vinkkilista #46: CMON Eldar-spesiaali

Ajattelin viskoa ihmisten päänsäryksi Eldareja Cool Mini Or Not-sivustolta. Törmäsin ideassani heti siihen suohon, että paikka on täynnä Eldar-tankkeja, joihin freehand-hirmut ovat päästäneet itsensä irti turhankin estoitta, joten päätin tiputtaa tankit vallan pois tältä listalta. (Mikä tarkoittanee, että ne saavat ikioman listauksensa joskus myöhemmin.)

1. Avatarien kansikuvapoika
2. Wraith-Predator Lord*
3. Voi taivas tai öinen urbaanius sentään, War Walker
4. Warseer hengaamassa henkilökohtaisella aavikollaan
5. Psyykkerit fiilistelemässä vuodenaikoja
6. Tuhka-Avatar**
7. Ehkä jopa hieman karmiva Wraithlord
8. Jetbaikkeri vaikeuksissa***
9. Kettarian Hunter Revenant Titan****
10. Hieman psykedeelinen Farseer*****

* Todella onnistunut (epä)pyhä liitto
** Tähän tyyliin itsekin Avatarin mieluusti näen.
*** Tästä tulee jotenkin kivan Old School-fiilis. 
**** Taas on gigeriä kerrakseen.
***** Mietein useaan otteeseen, että miksi tätä tänne tungen, mutta figussa on kokonaisuutena oma kummallinen viehätyksensä.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Työprojekti: Tervigon osa 6


Työpöytä siivottu, kesän loppumisesta toivuttu ja kaikki bitsitkin yhä tallella, joten äkkiä takaisin Tervigonin kimppuun, kun aikaa taas löytyy. Otuksen "torson" ympärillä hyörein sunnuntaina ja sain ensimmäiset palat panssarista hierottua ja liimailtua paikoilleen ja sitten piti tietysti taas ihmetella seuraavia palasia ja päätä paikoilleen rakkaan ystävämme sinitarran kera.

Räyh!
Joo kyllä tällä päällä taidetaan liikkeelle lähteä, mutta nyt sinitarrasovellukset mäkeen ja greenstuffilla panssaria tilkitsemään. Tuo pään yläpuolella keikkuva panssari on myöskin vasta sovituksessa eli ei lopullisessa kuosissaan suinkaan.


Koska torso on leveämpi alkuperäistä Carnifexia, jää selkä- ja niskapanssarien väliin iso aukko, jota lähdin silottelemaan umpeen ensimmäiseksi. Näyttää siltä, että stuffia on kulunut kauhea määrä tuonkin sisuksiin, mutta huijausapuna on jälleen aikaisemminkin mainitsemani folio. Niskan ontelot on siis ensin täytetty foliolla ja sen päälle vasta ruvettu greenstuffia lätkimään, jolloin säästyy aikaa ja tököttiä.


Seuraavaksi aloin työkalulla vetelemään greenstuffiin viivoja varsin satunnaisesti ja panssarin rakoa hieman myötäillen. Ajatuksena oli saada näyttämään siltä, kuin panssarilevyjen välissä olisi elävää kudosta, kuin jonkinlainen joustava sarana. Tuo kohtahan ei ihan hirveän oleellisesssa osassa pitäisi lopullisessa otuksessa olla, mutta näyttää kummasti paremmalta, kuin avoin pikatie aivoihin. Lopuksi vielä pikainen näppäys rungosta jälleen yhdessä testikasauksessa.

What do you mean 'top heavy' ?

maanantai 10. lokakuuta 2011

Maanantai: 40k Lore in (About) a Minute

Tervetuloa Furinjin yleissivistän maanantain pariin! Tänään tarjoilemme nopean oppitunnin Warhammer 40.000 -pelin maailmankaikkeuteen ja sen eräänlaiseen lähtöpisteeseen. Tämä lyhyt luento tarjoaa täsmäannoksen ummikoille, mutta antaa jotain myös pelin faneille... Niin no varsinkin niille faneille. 


Loppulauselma on tyhjentävä. Todella tyhjentävä.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Vierailulla Dreadstone Blightissa


Koska serkkupoika ei vieläkään ymmärrä järkipuhetta oman blogin perustamisesta, niin otampa nyt ja esittelen hänen versionsa GW:n Deadstone Blight-maastosta, joka vieraili viime viikonloppuna Mordheim-peleissämme. Sen verran komeaa jälkeä pöydällä jälleen kerran.

Takapiha
Näkymää raunion sisuksiin
Aurinkokello pihalla
Puuparka
En suosittele uimista
Vastaan heti kahteen kysymykseen, jotka kuitenkin esittäisitte, koska samaisia toisteltiin meillä pelipäivänä. Miten tuo pihalla oleva iso puunraato on tehty? Vastaus on niinkin hämmentävä kuin, että kyseessä on aito (joskin kuollut) bonsai-puu. (puu^2) Toiseksi tahdotte tietää, että mitä hurjaa vesiefektiä tuohon on käytetty ja vastaus on tuttu ja turvallinen "erikeepperi" elikkäs tavallinen valkoinen puuliima. Sillä pääsee yleensä yllättävän pitkälle, jos ei halua sijoittaa erilaisiin hintaviin Water Effect-puteleihin.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Vaikkapa 29 tapaa pysyä luovana...

Figuilupelit harrastuksena tarjoaa useita tilaisuuksia olla luova. Luovuus taas on asia, joka tahtoo välillä tökkiä ja niin se tekee varsinkin silloin, kun luovaa tekemistä on niin paljon, että se määrä tuntuu työltä. Sanotaanko vaikka armeijan kokoaminen, toisen maalaaminen, erinäiset maastoprojektit ja sitten vielä vähintään pari salaista suunnitelmaa tulevaisuudelle muhimassa.

Ryöväsin tämän listan toisaalta

Tämä lista on viime aikoina kummitellut mielessäni paljonkin kohdan 27 takia. Clean Your Workspace. Muun kämpän siivoaminen on saanut työhuoneeseen aikaan varsinaisen kaaoksen, kun muiden huoneiden tavaroita on järjestelty uudelleen työhuoneen kautta ja työpöytä nyt oli räjähtänyt jo ennen tätä, joten ympäristö ei todellakaan ole hedelmällinen saati, että juuri mitään pystyisi edes fyysisesti tekemään. On ihme, että sain edes jotain aikaan viime viikonlopun Mordheimiä varten. (Siitä lisää myöhemmin.)

Tuolla listalla on toki muitakin käytännöllisiä vinkkejä ja toivottavasti joku saa niistä kipinän tälle viikolle. Jospa minäkin saisin siivottua työpisteen, jotta voisin pitää hauskaa ja jotta saisin jotain valmiiksi.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...